Tekijänoikeuslaki sallii kenen tahansa valokopioida tekijänoikeudella suojattuja teoksia ilman tekijänoikeuden omistajan lupaa, jos valokopiointi vastaa materiaalin "kohtuullista käyttöä" (17 U.S.C. SS107). Seuraavat ohjeet kuvaavat tutkimuksessa tai luokkahuoneessa tai kirjaston reservitoiminnassa käytettävän valokopiomateriaalin kohtuullisen käytön rajoja. Reilua käyttöä ei aina voi ilmaista numeroina – joko kopioitujen sivujen tai jaettujen kopioiden määränä. Siksi ohjaajan tulee punnita laissa lueteltuja eri tekijöitä ja arvioida, onko valokopioidun, tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin käyttötarkoitus reilun käytön opin hengen mukaista. Kaikki vakavat kysymykset siitä, onko tietty valokopiointi kohtuullista käyttöä, tulee osoittaa korkeakoulun asianajajalle.
TUTKIMUSKÄYTTÖT
Ohjaajat voivat tehdä ainakin yhden kopion seuraavista tieteellistä tutkimusta varten tai käytettäväksi opetuksessa tai kurssin opettamiseen valmistautuessa:
- Luku kirjasta
- Artikkeli aikakauslehdestä tai sanomalehdestä
- Novelli, lyhyt essee tai lyhyt runo, joko kollektiivisesta teoksesta tai ei
- Kaavio, kaavio, kaavio, piirustus, sarjakuva tai kuva kirjasta, aikakauslehdestä tai sanomalehdestä
Nämä esimerkit kuvastavat kaikkein konservatiivisimpia kohtuullisen käytön ohjeita. Ne eivät edusta loukkaamattomia enimmäismääriä tekijänoikeudella suojatun materiaalin määrälle, joka voidaan kopioida kohtuullisen käytön rajoissa. Näitä vähimmäistasoja ylitettäessä tulee kuitenkin huomioida tekijänoikeuslain 107 §:ssä luetellut neljä tekijää varmistaakseen, että mahdollinen lisäkopiointi on perusteltua. Seuraavat havainnollistavat tilanteita, joissa lisääntynyt valokopiointi pysyisi kohtuullisen käytön rajoissa:
- Teoksen toista kopiota ei voida hankkia, koska sitä ei ole saatavilla toisesta kirjastosta tai lähdettä ei voida hankkia aikarajoitteessasi;
- Aikomus valokopioida materiaali vain kerran eikä levittää materiaalia muille;
- Kyky pitää valokopioitava materiaalin määrä kohtuullisessa suhteessa koko työhön (mitä suurempi teos, sitä suurempi määrä materiaalia voidaan kopioida).
- Suurin osa yksittäisten kopioiden valokopioinnista henkilökohtaiseen tutkimuskäyttöön – vaikka se käsittäisi merkittävän osan teoksesta – voi hyvinkin olla kohtuullista käyttöä.
FAQs
Milloin toisen tekemää teosta saa käyttää? ›
Tekijänoikeuslain nojalla saa toisen kirjoittamaa tekstiä lainata tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, kun tekijä- ja lähdetiedot on merkitty hyvän tavan mukaisesti. Siteerausoikeuden luonteesta johtuen sitä käytetään yleisesti tieteellisessä työssä, opetuksen yhteydessä ja myös arvosteltaessa toisten teoksia.
Missä tapauksissa teosten kopiointi ei ole sallittua? ›Kaikkeen ei tarvita tekijän lupaa
Toisen teoksesta saa levittää omin sanoin tietoa vaikkapa lehdissä, internetissä, kirjassa tai opetuksessa. Tekijänoikeus ei estä esimerkiksi tiedemiehiä kirjoittamasta ja levittämästä omia artikkeleitaan, joissa kommentoidaan toisten tiedemiesten artikkeleita ja viitataan niihin.
Tekijänoikeus suojaa vain teoksen persoonallista ilmenemismuotoa. Se ei suojaa ideaa, teoksen tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa – nämä ovat vapaasti muiden käytettävissä. Tekijänoikeus ei myöskään rajoita keskustelua teoksista eikä kritiikin esittämistä.
Milloin teos saa tekijänoikeuden? ›Miten tekijänoikeus syntyy? Tekijänoikeussuojaa saa mikä tahansa teos, joka on ylittänyt niin sanotun teoskynnyksen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos.
Mitä tekijänoikeus sallii? ›Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai käyttäen toista tekotapaa.
Mitä asioita tekijänoikeus ei suojaa? ›Tekijänoikeus suojaa vain teoksen persoonallista ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, teoksen tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa – nämä ovat vapaasti muiden käytettävissä.
Onko kuvakaappaus rikos? ›Lähdetään perusasioista. ”Pelkästään kuvakaappaus tai toisen viestin kopioiminen ja lähettäminen uudelle vastaanottajalle ei ole automaattisesti rikos. Se saattaa olla väärin moraalisesti, mutta ei lain mukaan”, Rontu sanoo.
Saako toisen kuvaa käyttää ilman lupaa? ›Mikäli valokuvassa on tunnistettavissa henkilöitä, hyvä perussääntö on pyytää kuvaus- ja julkaisulupa. Alaikäisten lasten kohdalla tarvitaan julkaisemiseen lupa myös huoltajilta. Henkilön kuvan käyttäminen markkinoinnissa ja mainonnassa ei ole sallittua ilman kuvassa olevan henkilön lupaa.
Saako teoksen kääntää ilman tekijän lupaa? ›Ilman tekijän lupaa teoksesta ei saa valmistaa kappaleita eikä sitä saa esittää tai julkisesti näyttää tai myydä, lainata tai vuokrata yleisölle. Teosta ei saa myöskään saattaa yleisön saataville muunneltuna, sovitettuna tai käännöksenä ilman tekijän lupaa.
Milloin teoksen tekijää ei tarvitse ilmoittaa? ›Tekijänä pidetään sitä, jonka luovan panoksen ansiosta teos on syntynyt. Tekijän ohjeiden mukaan toimivat tekniset avustajat, kuten valajat, eivät ole tekijöitä. Myöskään ideoijaa ei pidetä tekijänä, mikäli teoksen konkreettinen hahmo on jonkun muun luovan panoksen tulosta.
Mitä tarkoittavat tekijänoikeus Teoskynnys ja Teostaso? ›
Tekijänoikeudella suojattu teos on kirjallinen tai taiteellinen työ, joka voi ilmetä millä tahansa tavalla. Tekijänoikeus syntyy tekijälle automaattisesti, kun hän luo teoskynnyksen ylittävän työn. Tekijänoikeuslain teostaso edellyttää työltä itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä.
Kuka on teoksen oikeudenhaltija? ›Oikeudenhaltija voi olla teoksen alkuperäinen tekijä, kuten kirjailija, oppikirjantekijä, sanoit taja, säveltäjä tai elokuvaohjaaja. Oikeudenhaltija voi olla myös se, jolle tekijä on siirtänyt tekijän oikeutensa kuten kustantaja, tuottaja, yritys tai oppilaitos.
Voiko tekijänoikeudet siirtää? ›Tekijänoikeuden taloudelliset oikeudet voi siirtää vapaasti, joko kokonaan tai osittain. Moraalisia oikeuksia tekijä ei sen sijaan voi pääsääntöisesti luovuttaa. Tekijänoikeuksista sovittaessa on huomattava, että sopimuksella siirtyvät vain ne oikeudet, joiden siirtymisestä on sovittu.
Voiko tekijänoikeuden myydä? ›Tekijänoikeudetonta teosta saa jakaa tai myydä sellaisin ehdoin, jotka tällainen levittäjä päättää. Pidä kuitenkin mielessä, että kuka tahansa muukin saa tehdä samoin. Teoksen potentiaaliset ostajat ovat myös vapaita kopioimaan tekijänoikeudetonta teosta ilmaiseksi.
Mitä tekijänoikeuden rikkomisesta voi seurata? ›Lain mukaan tekijänoikeusrikos on rangaistava teko, josta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tekijänoikeudella tarkoitetaan oikeuden haltijan yksinoikeutta päättää teoksen käytöstä, kuten esimerkiksi sen päätymisestä yleisölle tai kappaleiden valmistuksesta.
Miten toisen tekemän teoksen tietoa saa käyttää? ›Toisen tekemän teoksen käyttöön tarvitset yleensä tekijänoikeudenhaltijan luvan. Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmenemismuotoa. Teoksen sisältämää tietoa, ideaa, periaatteita, menetelmää tai juonta saat käyttää vapaasti, kunhan kirjoitat omin sanoin tai luot sen avulla oman itsenäisen teoksen.
Saako toisen musiikkia käyttää omissa videoissa? ›kotivideoita tai kavereiden kanssa tehtyjä lyhytelokuvia) saa jakaa ja levittää niin kuin itse haluaa. Jos tallenteella kuitenkin näkyy tai kuuluu toisen tekemä teos, lupa teoksen välittämiseen yleisölle tulee hankkia teoksen tekijältä tai muulta oikeudenhaltijalta.
Saako toisen kuvan laittaa nettiin? ›Kuvan julkaiseminen ei saa loukata henkilön kunniaa tai yksityisyyttä. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi. Henkilötietoja ei saa esimerkiksi julkaista netissä ilman henkilön lupaa. Mikäli valokuvassa on tunnistettavissa henkilöitä, hyvä perussääntö on pyytää kuvaus- ja julkaisulupa.
Milloin teoksen käyttöön ei tarvitse lupaa? ›Suoja-ajan umpeuduttua teoksia saa käyttää vapaasti eikä käyttöön tarvita erillistä lupaa. Tekijänoikeudellisen suoja-ajan kesto saattaa kuitenkin vaihdella eri maissa. Euroopan talousalueelta (ETA) peräisin oleville teoksille tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70-vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.